Niin se vaan on että korttiaskartelu vie mennessään. Innostuin kokeilemaan kirjakorttien tekoa tätini kauniiden teosten myötä. Idea on ihana, kortti ja lahja samassa. Korteistahan saa tehtyä tarpeen mukaiset. Nämä kätkevät sisälleen vaikka pieniä suklaakonvehteja. Leimailua en ole vielä kokeillut, mutta eiköhän senkin aika tule.

Ja aina on jotain tehtynä langastakin... tosin neulepuikot on unohdettu kun huomasin virkkaamisen olevan paljon mukavampaa jo siitä syystä että työ ei kärsi keskeytyksistä yhtälailla kuin neulominen. Kevättalvella kävin jälleen kädentaitomessuilla tuhlaamassa rahojani ihaniin lankoihin. Uutta vauvaa odottaakin pirteä uusi virkattu peitto. Tätä oli todella miellyttävä tehdä, lanka kun on liukuvärjättyä, niin ei tarvinnut jokaista kerrosta virkata eri langalla eri värien saamiseksi. Ja palat virkataan yhteen työn edetessä, eli 148 palan yhdistäminen ei ollut homma eikä mikään. Voisin jopa ajatella tehdä isoa torkkupeittoa tällä kuusikulmiotekniikalla.

Ihanaa kesää kaikille, Heluna