Eipä ole tullut viime aikoina mitään tänne postattua, vaikka tehty on kaikenlaista. Hiukan on kyllä työ rajoittanut mahdollisuuksia, mutta aina silloin tällöin jotain syntyy. 

Uusin juttuni on pojille tehty lokerojoulukalenteri, jonka värkkäsin marketista hankitusta puulokerikosta. Maalasin ja pinnoitin skräppipapereilla. Leimailin kuvia pintaan ja värjäsin taustaa leimamusteilla. Kalenteri on nyt käytössä kolamtta päivää ja sieltä tulee päivittäin tonttuviesti, jossa kehoitetan tekemään joku jouluun liittyvä juttu. Ongelmaksi on vain muodostumassa se, että vanhempi poika herää aamulla ennen kuutta avaamaan laatikkoa ja koska ei osaa vielä itse lukea, herättää vanhempansa tätä tointa varten. 

Loppuun vielä talvinen synttärikortti jollekin prinsessalle. Ja KYLLÄ, tavutus on taiteellisista syistä päin seiniä, enkä ole vain luki-vikainen. 

Monta keskeneräistä työtä on tullut valmiiksi, yhtenä niistä tämä villatakki, jota varmaan neuloin ainakin neljä kertaa, kunnes olin tyytyväinen. Viimeisimmän purkauksen aiheutti tuttavan kommentti "tulee ainakin lämmin takki". Siksipä purin, suurensin puikkokokoa ja tein ilmastoituvan reikämallisen.

Sukkia syntyy aina, olen tehnyt jokusia, joissa palmikko takana. 

Olen käynyt syksyn kudontakurssia ja se jatkuu keväällä. Syntynyt on poppana ja tällaiset matot. Niissä opettelin ruusukas-kuvion tekemistä. Pikkuhiljaa kangaspuut tulevat tutummaksi ja siinä kutoessa tulee haaveiltua, että sellaset olisi kotona...Paljon olisi ideoita ja keskeneräisiäkin töitä, sääli, että aika on rajallista. 

Kaikille värkertämisen iloa! Aion aloittaa (taas) joululahjojen teot tammikuussa. Josko jonain vuonna ehtisi saamaan ajoissa valmiiksi. Tai edes alkuun.

Late

Kävin ystävien luona kylässä ja kahviteltiin ihanassa auringonpaisteessa ulkona. Tuulenpuuska pelmautteli pöytäliinaa ja tuli puheeksi pöytäliinan painot, joita ei siis ollut... ja niinpä tästä kahvituokiosta poiki hauska (ja edullinen) idea, vaikka seuraavaa kyläreissua varten tuliaisiksi.

Jälleen hyödynsin puuvillalangan jämiä joista siis virkkasin kivien ympärille "kuoren". Verhonipsuja olin joskus ostanut reilummin, joten ylimääräisiä löytyi nyt tähän käyttöön. Ja kiviä nyt löytyy ulkoa mistä vaan.

Ompelin painoille myös pikkuisen pussukan, jämäkangaspaloja hyödyntäen.

Heluna

Viime syksynä kokeilin uutta trendiä, nimittäin tuunausta... Tätini oli pelastanut roskistuomion saaneen avainkaapin serkkuni muuton myllerryksestä, ja kaappi päätyi äidilleni. Tosin se oli jotain vailla päästäkseen seinälle ja käyttöön. Ja tällainen oli kaapin muuttumisleikki:

Eli ensin hioin santapaperilla lakkapinnan pois. Sitten tein kaappiin kolhuja ja kulumia mitä mielenkiintoisimmilla tavoilla (mm. hakkaamalla vasaralla, kivillä ja raapimalla uria ruuvarilla jne.), eli yritin saada siitä vanhan ja kuluneen näköisen. Sitten maalasin kaapin tummanruskealla pohjavärillä ja tuhrin kulumakohtia kultaisella askartelumaalilla. Ja lopuksi kaappi sai "likaisen valkoisen" pintamaalin. Viimeistelynä otin taas hiekkapaperin käyttöön ja hioin maalia pois kulmista ja kulumakohdista. Nyt se näyttää tältä :

Avainkaappi komeilee nyt uutuuttaan (tai vanhuuttaan) mummolan eteisen seinällä!

Uusvanhaan teemaan sopien tein nostalgisen syntymäpäiväkortin isäni siskolle. 70-luvun valokuva päivänsankarista on skannattu ja tulostettu tavalliselle paperille.

Tulisi pian jo kevät ja sulaisi lumet että pääsisi metsään keräilemään koivunrisua... Kokeilin risutöiden tekoa viime syksynä ja oi miten ihanaa puuhaa se onkaan. Ehkä lisää myöhemmin ; )

Heluna

Minähän siis olen totaalisen hurahtanut paperiaskarteluun, kuten tuli joskus mainittua. Enimmäkseen teen kortteja leimailemalla, ja niitä onkin syntynyt viimeisen vuoden aikana arviolta noin satakunta. Suuri osa oli melko simppeleitä joulukortteja, mutta muita on syntynyt eri tarkoituksiin noin 1/viikko. Osa korteistani on sitä paitsi sellaisia, joita en ole tehnyt edes varsinaisesti lähetettäväksi - omaksi ilokseni vain.

Tässä alkajaisiksi kolme aivan erityyppistä korttia. Näitä kuviahan riittää, mutta en turruta teitä kerralla.

T: Mirka

Vauvalle oli uusi hattu hakusessa ja halusin tietynlaisen, pörröisen, pehmoisen, lämpimän... Joten tällainen siitä tuli (jouduin tekemään myssyjä kaksi, ensimmäinen oli se sen verran hurjan näköinen ja kokoinen että se piisasi vain nukelle..). Lanka on Novitan Softya ja on toden totta ihanan pehmoinen. Vuorena ja koristeena on Alpacaa. Kukka on joskus muinoin Latelta opittu ja yhä vain niin kovasti pidetty (lue: en osaa virkata muuta).

Ja kädentaitomessuja jälleen tulossa : www.mediapromessut.fi/index.php

Nähdään siellä !!!!

Pakkasterveisin Heluna

Kädentaitomessuilta ostin Kauhavan Kangasaitan putkitrikoota ja siitä syntyi kassi/kori. Olisi pitänyt uskaltaa ostaa trikoota paljon enemmän, tuo oli varsin mukavaa virkata.

Koukun varressa Late

Tässä peitot, jotka vaaville tein, toinen isoäidinneliöistä, niistä lukuisista 7veljestä langoista, joita laatikoissa on. Toinen peitto on tehty "Tilda"-tyyliin.

Moda-lehden ohjeen mukaan tein nalle-haalarin, jonka sain valmiiksi, juuri kun se oli sopivan kokoinen. Kohta jo liian pieni...

Näitä värkkäillyt Late

Joulukuu on vierähtänyt erilaisten pienten ja suurempien puuhailujen parissa. Kuten aikaisempinakin vuosina, suurin osa joululahjoista on itse tehtyjä.

Suurkiitos Nipalle upeasta vinkistä hyödyntää valokuvia ja siirtää niitä kankaalle (käytin samoja hp:n siirtokalvoja). Tässä yksi joululahja, tai siis tein näitä kaksi, molemmille mummoille. Ja koevedoksen tein isäpäivänä, jolloin pussukan kylkeen tuli isukista kuva moottoripyörineen ja toiselle puolelle tekstiä. Tuolloin tietty tein muutaman virheen joista oppineena mummojen lahjoista tuli hivenen hienommat = )

Sitten leivontahommiin. Jouduin joulukuun alussa todellisen haasteen eteen kun poika ilmoitti toiveensa autokakusta (kun yhdellä pojalla oli ollut barbapapa kakku ja niin edelleen....). En ole mikään marsipaanin ystävä, enkä todellakaan ollut koskaan leiponut siitä mitään. Viikkotolkulla selailin kakkuharrastelijoiden blogeja ja lueskelin kokemuksia autokakkujen tekijöiltä. Ja loppujen lopuksi kakun teko ei ollutkaan niin vaikeaa kuin aluksi luulin ja pelkäsin.

Pohjana on ihan tavallinen 4:n kananmunan sokerikakku tehtynä pyöreään kakkuvuokaan. Auton muotoinen siitä tuli kun leikkasi molemmilta sivuilta pyöreää reunaa pois siten että keskelle jäävästä suorakaiteesta tuli auton runko ja sivuilta leikatuista paloista tuli auton katto. Täytteenä oli appelsiinikermarahkaa ja persikanpaloja. Kakku tehtiin ja täytettiin edellisenä päivänä. Sitten juhla-aamuna marsipaanin kimppuun kaulimen kanssa. Muutama repeämähän siihen tuli, mutta ne jäivät hienosti koristeiden alle. Koristeet on tehty sokerikuorrutteesta joita tilasin täältä www.bakeandparty.com/ . Renkaat on pelkkää sokerikakkua sisältä ja mustaa sokerikuorrutetta päältä. Ja tämä ralliauto ajaa soratiellä, eli auton juurella on digestivekeksimurua.

Kaikkea sitä oppii kun selailee muiden taidonnäytteitä ja ryhtyy vaan itse tekemään.

OIKEIN HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE JA IHANAA ALKAVAA UUTTA KÄSITYÖVUOTTA !!!

T: Heluna

Maanantai oli varattu piparkakkutalon tekoon joka tehtiin joulumyyjäisiä varten. Vaikka taikina oli pakastimesta ja ideat jo lähes valmiina niin talon tekoon kulunut aika jälleen kerran yllätti tekijät. Loistavan tiimityöskentelyn, joulumusiikin ja huoltojoukkojen ansiosta saimme kaiken kuitenkin kaiken valmiiksi saman vuorokauden puolella.

Kaavat taloon ja latoon löytyivät Sunnuntain nettisivuilta.

Paistettavaa oli "muutama" pellillinen.

Vihdoin päästiin koristelemaan.

Liimatessa saattoi muutama sormi palaa sokerissa.

Tässä lopputulos!

Jouluisin terveisin Aikku ja M